Opiskelu kannattaa aina, kannustaa kirjanpitoalan yrittäjä

Leena Heinänen kannustaa kehittämään aktiivisesti osaamistaan, sillä yrittäjä ei ole koskaan valmis. Ammatillisen koulutuksen ja yrittäjän oppisopimuksen Heinänen on kokenut hyväksi ja käytännönläheiseksi opiskelumuodoksi. Myös yhteistyö oppisopimustoimijoiden kanssa on sujunut hyvin. Mentorina hän kertoo olevansa vaativa, mutta saavansa siitä paljon myös itselleen. 

Leena Heinänen, JL-Tilipiste Oy, kertoo ryhtyneensä yrittäjäksi ”vahingossa”.

-Halusin työskennellä hetken aikaa kotoa käsin. Yrittäjävuosia on kertynyt jo 40 vuotta, hän nauraa.

Yrittäjyys on merkinnyt Heinäselle ennen kaikkea itsenäisyyttä ja vapautta. Toisaalta se on vaatinut itsekuria ja hyvää työn suunnittelua. Vuosien saatossa yrittäjyys on muuttanut muotoaan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti.

-Tänä päivänä kaikki hoidetaan verkon välityksellä. Myös verotus on muuttunut erilaiseksi.

Leena Heinäsen eläkkeelle siirtyminen lähestyy.

-Siirrän parhaillaan maatalouden asiakkuuksia toiseen tilitoimistoon ja ohjaan kahta sen työntekijää. Itselleni jää vielä muutama yritysasiakas, hän kertoo.

Heinäsen yritys sijaitsee Saarijärvellä.

Yrittäjä ei ole koskaan valmis – opiskelu kannattaa aina

Koulutukseltaan Heinänen on merkonomi ja KLT (taloushallintoalan asiantuntijatutkinto). Lisäksi hän on suorittanut tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon yrittäjän oppisopimuksella. Koulutusmuoto on Heinäsen mukaan hyvä, edullinen ja käytännönläheinen: kaikki koulutehtävät tehdään omaan työhön ja yritykseen.

-Uudistin koulutuksessa yritykseni sähköisen taloushallinto-ohjelmiston ja laadin palvelupaketin asiakkaalle.

Koulutus vaatii toki myös aikaa ja sitä pitää Heinäsen mukaan järjestää.

-Yrityksen kehittämiselle pitää jättää aikaa ja suunnitella ajankäyttö kunnolla.

Heinänen kannustaa yrittäjiä rohkeasti mukaan koulutuksiin, sillä yrittäjä ei ole koskaan valmis. Näin hän voi kehittää osaamista ja yritystoimintaa.

-Itse menen koulutukseen aina, kun tunnen siihen tarvetta. Opiskelu kannattaa aina, hän toteaa.

Mentorina vaatii ja saa paljon myös itselleen

Leena Heinänen on mentoroinut noin 10 – 15 yrittäjäopiskelijaa, jotka ovat suorittaneet yrittäjän ammattitutkintoa, yrittäjän erikoisammattitutkintoa tai johtamisen erikoisammattitutkintoa.

-Mentorointi antaa paljon: opin eri näkökulmia, pysyn ajassa mukana ja tapaan muita ihmisiä.

Mentorina hän kertoo olevansa vaativa.

-Esitän kysymyksiä muun muassa siitä, miten yrittäjä omassa yrityksessään toimii. Joidenkin mielestä vaadin liikaa.

Leena Heinäsen mielestä on tärkeää, että mentori ja opettaja tukevat yrittäjäopiskelijaa. Joskus hän perehdyttää myös opettajaa.

-Erään mentoroitavani perheyrityksessä oli sukupolvenvaihdos meneillään ja kävimme yhdessä johtamiseen liittyviä asioita läpi. Opettaja otti asian hienosti omakseen, Heinänen kertoo.

Oppilaitoksia hän pyytää korostamaan, että mentori ei tee tehtäviä mentoroitavan puolesta.

Mallikasta yhteydenpitoa oppisopimustoimijoiden kanssa

Leena Heinäsen mukaan yhteydenpito ammatillisten koulutusten järjestäjien muun muassa Tampereen ammattiopisto Tredun ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poken kanssa on hoitunut mallikkaasti.

-Poken oppisopimustoimisto on ollut aivan mahtava. Tredun opettajalla oli ihana yhteys opiskelijaan, jolla oli haasteita opinnoissaan.

Leena Heinänen on ohjannut myös oman yrityksensä työntekijöitä silloin, kun he ovat opiskelleet ammatillista tutkintoa oppisopimuskoulutuksella.

-Merkonomiksi opiskellut työntekijäni sai stipendin hyvistä opintosuorituksista.

Vahvistusta ja vertaiskokemuksia omaan mentorointiin

Suomen Oppisopimusosaajat ry:n Yrittäjyysjaos järjestää säännöllisesti aamukahvitilaisuuksia mentoreille. Leena Heinäsen mukaan hän saa niistä ajantasaista tietoa ja vertaiskokemuksia.

-Esimerkiksi mentorikollega Juha Heltimoisen puheenvuoro oli todella hyvä ja antoi vahvistusta omaan mentorointiin.

 

Lue lisää
Opso ry:n Yrittäjyysjaoksen mentoreiden aamukahveilla pääteemana mentorin kokemukset – ”Mentori on vain mentoroitavaa varten”
Mentoripankki.fi

Teksti Anne Öhman
Kuva Leena Reinikka