Opso ry:n tiedote 6 / 2016

1. Jäsenhakemukset
   Uudeksi yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Saimaan ammattiopisto Sampo. Tervetuloa mukaan toimintaan!Uudet jäsenhakemukset käsitellään jatkossa kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja joulukuun hallituksen kokouksissa.
2. Annukka Norontauksen väitöskirja ”Oppisopimuskoulutus yritysten tuottamana koulutuspalveluna: tavoitteista vaikutuksiin”
   tarkastettiin 4.5. Lahdessa. Tutkimuksessa selvitettiin tavoitteita, joita yrityksissä oppisopimuskoulutukseen liittyy ja vaikutuksia, joita koulutusta tuottamalla yrityksessä syntyy. Tutkimuksen mukaan mm. ”Oppisopimuskoulutuksen tuottamisesta syntyneet vaikutukset ovat koulutukselle asetettuja tavoitteita laajemmat. Koulutuksen vaikutukset yrityksessä ulottuvat koko työyhteisön tasolle, esimerkiksi työtapojen tarkasteluna, oman ja muiden työn arvostuksena sekä taloudellisena koulutusmuotona yritykselle.”Hallitus päätti myöntää Annukka Norontaukselle 350€ stipendin Opso ry:n tutkimusrahastosta ja pyytää häntä puhumaan syksyn seminaariin.http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/taloudellisuuskannustaa-yrityksia-oppisopimuksiin
3. Vaikuta reformiin
   Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen voit kommentoida täällä.
   Vastaathan kyselyyn torstaihin 24.6 mennessä!
4. Opso ry Sivistysvaliokunnan kuultavana oppisopimuskoulutuksesta
   Puheenjohtaja Tarmo Välikoski edusti yhdistystä Sivistysvaliokunnassa 16.6. Kuultavina samassa tilaisuudessa olivat myös SAK, EK ja Akava. Kuulemisessa esitetty lausunto on tiedotteen lopussa.
5. Tulevia tapahtumia
   Henkilökohtaistamisseminaari yhteistyössä Oph:n kanssa 28.9.2016 Helsingissä
   Opso ry:n syysseminaari 29.-30.9.16 laivaseminaarina

Aurinkoista kesää toivottaen Opso ry:n hallitus
tiina.lahteenoja-niemela@haagaperho.fi, 050-330 8385

Lausunto 16.6.2016

Oppisopimusjohtajien näkemyksiä Sivistysvaliokunnan kuulemista varten 16.6.2016.
Aiheena ”Oppisopimuskoulutuksen nykytila ja tulevaisuus, käytännön haasteet ja mahdollisuudet”

Haasteet:

• Uusia järjestämislupia myönnettäessä oppisopimuskoulutuksen järjestämisedellytykset tulee
  arvioida omana kokonaisuutenaan!
• Reformin myötä: onko oppisopimus jatkossakin oma koulutusmuotonsa (ei ollut mainintaa
  lainsäädäntöluonnoksessa 26.5.2016).
• Yksi rahoituskokonaisuus siirtää vallan ja vastuun koulutuksen järjestäjille (poliittisilta
  päättäjiltä!) – rahoitusta myönnettäessä ei päättäjä tiedä, mitä päättää ja miten koulutuksen
  järjestäjä käyttää saamansa rahoituksen.
• Pirstaloituuko oppisopimuskoulutus, jos kaikki saavat järjestää sitä. Häviääkö näin
  oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet ja asiantuntemus? Oppisopimus vaatii erityisosaamista.
• Etenkin järjestäjän itsenäisyyden näkökulmasta eli haluammeko yksityiskohtaista säätelyä ja
  valtionohjausta (laki – järjestämislupa – ohjauskeskustelu – rahoituspäätös) vai joustavasti
  valtakunnalliseen, alueelliseen ja toimialakohtaiseen muutokseen sekä oppija-asiakkaan
  palvelutarpeeseen ja -odotuksiin reagoivaa toimintamallia. Asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden
  tavoite edellyttää kaikenlaisen normiston purkamista. Oppisopimuskoulutuksella vastataan
  akuutteihin välittömiin osaamistarpeisiin.
• Koulutussopimus vs. laajennettu työssäoppiminen vs. oppisopimus; mitä lisäarvoa
  koulutussopimuksella saadaan, onko koulutussopimus ei-työsopimussuhteinen malli ja aina
  oppisopimus jos työsopimuksen tunnusmerkit täyttyvät.
• Yritysten kokemukset byrokratiasta – ei liity aina pelkästään oppisopimukseen.
• Nuoret ja opot eivät peruskouluissa ja lukioissa tunne oppisopimusta.

Mahdollisuudet:

• Toimialat murroksessa, mutta riittävän autonomisesti organisoitu oppisopimuskoulutus pystyy
  reagoimaan nopeasti uusiin koulutustarpeisiin – rakenteet ei esteenä.
• Oppisopimus pidentää työuria ja kustannukset palautuvat yhteiskunnalle verotuloina jo
  koulutuksen aikana (kustannusneutraali).
• Viimeaikaisten tutkimusten mukaan oppisopimus synnyttää siihen osallistuville opiskelijoille
  ja yrityksille inhimillistä-, rakenteellista ja suhdepääomaa.
• Työssäoppimisen perinne on osa oppisopimusta.
• Oppisopimusasiantuntijat ovat työelämän kehittämiskumppaneita.
• Oppisopimuskoulutuksella tulee olla strateginen tehtävä ammatillisen koulutuksen
  kokonaisuudessa. Oppisopimuskoulutuksella tulee pystyä vastaamaan jatkossakin työelämän
  nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksella voidaan varmistaa jatkossakin
  koulutuksen alueellinen saatavuus koko Suomessa ja yrityksille osaavaa työvoimaa.
  Oppisopimuskoulutus tuo koulutuksen lähelle asiakasta ja varmistaa yhdenvertaiset
  kouluttautumismahdollisuudet ympäri maata.
• Tilastokeskuksen mukaan 5 % peruskoulun päättäneistä jää vaille perusasteen jälkeistä
  tutkintoa. Oppisopimuskoulutus antaa ammatillisen koulutuksen muotona mahdollisuuden asua ja
  kouluttautua omalla kotipaikkakunnalla.
• Maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimisen mahdollisuus oppisopimuksella: huomioitava
  kuitenkin nykyiset kielitaitotasovaatimukset.
• Valtionosuusrahoituksen kanavointi jatkossakin suoraan koulutuksen järjestäjille. Oppisopimuksen
  osalta tämä päämäärä tarkoittaa, että “you have to earn the cake before you can
  share it”. Reformin asiakaslähtöisyyden ja osaamisperusteisuuden päämäärät tukevat
  oppisopimuksen järjestämisessä luotujen osaamisten, toimintamallien ja työkalujen
  valtavirtaistamista. Tästä eräänä osoituksena on useiden kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien aloite
  ”työelämäpalvelut” -yksikön perustamisesta oppisopimustoimiston ja koulutustarkastajien ympärille.
  Asiakkaan etu on, että oppisopimuskoulutuksen parhaat käytännöt leviävät koko ammatillisen
  koulutuksen kokonaisuuden uudeksi toimintamalliksi (= uusi normi), ei ainoastaan ko.
  koulutusmuodon valinneiden hyödyksi.
• Asiakas valitsee. Tämä liittyy monin tavoin edelliseen. Työvaltaisten menetelmien käyttöä tulee
  hyödyntää työsopimus- tai sopimussuhteisesti oppimisessa aina silloin kun se luo arvoa opiskelijan
  oppimistavoitteiden suunnassa. Uskon, että jatkossa lähes kaikilla opiskelijoilla oppisopimus on
  tavalla tai toisella osa henkilökohtaistettua polkua kohti työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen
  sijaan niiden osuus, jotka kulkevat koko polun alusta loppuun oppisopimusmuotoisesti, saattaa
  jopa laskea.

16.6.2016
Tarmo Välikoski
Puheenjohtaja, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät OpSo ry.