Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on opiskelijoille erittäin arvokas; liikkuvuusjakson aikana hankitaan taitoja, joita tarvitaan henkilökohtaista, koulutukseen liittyvää ja ammatillista kehittymistä varten. Rajat ylittävät oppimiskokemukset lisäävät kulttuurien välistä ymmärrystä sekä auttaa myös koulutuksen järjestäjiä kehittämään tarjottujen oppimismahdollisuuksien laatua.
Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on tärkeää erityisesti vihreään ja digitaaliseen siirtymään tarvittavaan osaamiseen liittyvien vajeiden osalta ja myös opiskelijoiden työmarkkinoille siirtymisen kannalta. Työhön perustuva oppiminen, oppisopimuskoulutus, toisessa maassa vietetyt jaksot mukaan lukien, edesauttaa osaamisen hankkimista ja työllistyvyyttä.
Oppisopimuskoulutettavien liikkuvuudesta on hyötyä myös yrityksille niiden työvoiman osaamisen laajetessa sekä koko yhteiskunnalle.
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop; Cedefop, Enablers and disablers of cross-border long-term apprentice mobility: evidence from country- and project-level investigations, Cedefop reference series no 120, Julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.) keräämät tiedot osoittavat, että maiden on pyrittävä parantamaan suoritustaan tukemalla kattavasti ammatillisen koulutuksen oppijoiden liikkuvuutta, myös oppisopimuskoulutettavien osalta.
Samalla todetaan että oppisopimuskoulutettavien liikkuvuudessa on edelleen kehittämisen varaa ja oppisopimuskoulutettavien liikkuvuusvaihdon hyväksi on toteutettava lisätoimia.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kv-liikkuvuuden EU-tason tavoitteet vuoteen 2030 mennessä on nostaa ammattiopiskelijoiden osuutta 12%:iin.
Tavoitteen saavuttamiseksi tulisi mahdollistaa joustavia liikkuvuuskeinoja, kuten Erasmus+ -ohjelmaa; esimerkiksi lyhytaikaista liikkuvuutta, ryhmäliikkuvuutta, monimuotoliikkuvuutta tai taitokilpailuihin osallistumiseen liittyvää liikkuvuutta.
Suomen Oppisopimusosaajat ry on laatinut koulutuksen järjestäjille ”Hyvät käytänteet-muistilistan” opiskelijan kv-liikkuvuusjaksoa suunnitellessa. Lista löytyy kotisivujemme kansainvälisen toiminnan sivulta.
Margit-Kristi Gasbarra, Suomen Oppisopimusosaajat ry:n kansainvälisyysjaoksen jäsen
Olemme tänä vuonna käsitelleet liikkuvuuteen liittyviä asioita, kuten Margit myös kirjoituksessaan esittää. KV-jaos on valmistellut muistilistan hyvistä käytänteistä, joita tulisi huomioida, jos opiskelija lähtee oppisopimusjaksolle ulkomaille. Muistilista löytyy liitteenä tässä blogissa.
Mirja Anttila on osallistunut aktiivisesti myös EAfA:n toimintaan, ja heinäkuussa kokoonnuttiin perinteiseen tapaan Brysselissä. Keskeiset sidosryhmät, koulutuksen tarjoajat, yritykset ja oppisopimusopiskelijat pohtivat, miten oppisopimuskoulutus voi edistää Euroopan vihreää siirtymää ja kehittää osaavaa sekä joustavaa työvoimaa tulevaisuutta varten.
Tämän vuoden keskeisiä nostoja olivat naisten ja tyttöjen osallisuuden lisääminen STEM-aloilla vuoteen 2030 mennessä. Paljon keskustelua herätti myös uudelleenkouluttautuminen vihreää taloutta varten. Kuulimme esimerkkejä muun muassa ”vihreistä kaupungeista” ja niihin liittyvistä uusista työurista.
Vaikka ammatillisessa koulutuksessa opetetaan jo paljon kestävän kehityksen taitoja, osassa Eurooppaa ollaan käytännön tasolla selvästi edellä – tai ainakin se vaikutti siltä. Myös digitaalisten taitojen kehittäminen nostettiin keskiöön, ja tässä Suomi onkin hienosti edelläkävijä.
Lisäksi korostettiin joustavia opintopolkuja ja osaamisen tunnustamisen merkitystä. Työnantajien ja koulutuksen järjestäjien toivottiin tekevän tiiviimpää yhteistyötä opetussuunnitelmien muokkaamisen osalta. Kokonaisuutena painotettiin laaja-alaisten taitojen oppimista, jotka ovat opiskelijoille elintärkeitä muuttuvilla työmarkkinoilla navigoimisessa.
Haasteitakin nousi esiin, erityisesti koulutusten laatuun, työolosuhteisiin ja palkkaukseen liittyen. Kokonaisuudesta jäi kuitenkin vahva tunne siitä, että Euroopassa todella ”puhallamme yhteen hiileen”
Mirja Anttia, Suomen Oppisopimusosaajat ry:n kansainvälisyysjaoksen puheenjohtaja