Osaammeko toimia positiivissa rakennemuutoksissa?
Erityisesti negatiivissa rakennemuutostilanteissa eli tilanteissa, joissa työvoiman tarve vähenee voimakkaasti, koulutusjärjestelmä toimii keskimäärin hyvin.
Tämä ilmenee kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreessa arvioinnissa, jossa tarkasteltiin koulutusjärjestelmän kykyä vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Alueellisia ja toimijakohtaisia eroja kuitenkin on muun muassa koulutuspalveluiden systemaattisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa työnantajien kanssa.
Positiivissa rakennemuutoksissa eli tilanteissa, joissa työvoiman tarve äkillisesti lisääntyy, koulutusjärjestelmä toimii vain tyydyttävästi, eikä vakiintuneita toimintamalleja tähän vielä riittävästi ole. Koulutusjärjestelmän keskeisiä kehittämiskohteita ovat toimintamallien lisäksi ennakointitiedon nykyistä parempi hyödyntäminen ja pienten osaamiskokonaisuuksien rahoitus. Arvioinnin tulosten mukaan koulutusjärjestelmä vastaa nykyisellään paremmin yksilöiden kuin työnantajien tarpeisiin.
Arviointiraportissa annetaan kehittämissuosituksia useille eri tahoille. Työnantajille ei raportissa varsinaisia suosituksia annettu. On selvää, että kaikilla toimijoilla on oma roolinsa ja vastuunsa. Yritykset eivät usein riittävän ajoissa pysty tuomaan julki tulevia muutoksiaan ja niiden aiheuttamia tarpeita. Jotta nämä tarpeet olisivat ajoissa tiedossa ja niihin pystyttäisiin reagoimaan, on luotava luottamukselliset suhteet eri toimijoiden välille. Tarvitaan keskeisten toimijoiden yhteinen verkosto, jossa ovat mukana myös työelämän edustajat sekä yksityiset koulutuspalvelujen tuottajat, joiden tarjonta on usein nopeasti hyödynnettävissä äkillisissä muutostilanteissa.
Kehittämisen painopistettä on suunnattava entistä enemmän työelämäyhteistyön syventämiseksi.
Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi laadukkaita koulutuspalveluita on varmistettava eri puolilla maata erilaisilla järjestämismuodoilla ja toteutustavoilla.
Jo olemassa olevia hyviksi havaittuja toimintamalleja kannattaa ottaa laajasti käyttöön erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus on toimiva ratkaisu ammatillisen koulutuksen puolella ja sen hyödyntämistä kannattaisi kokeilla laajemmin myös korkea-asteella.
Karvin arviointiraportti on luettavissa täältä: Koulutusjärjestelmän kyky vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa – Karvi.fi
Suomen Yrittäjien Osaamisen ekosysteemi 2025: Kohti jatkuvan oppimisen järjestelmää -ohjelma on myös edelleen ajankohtainen ja siihen voi tutustua täällä: sy_osaamisen_ekosysteemi_2025_0.pdf (yrittajat.fi)
Marja Vartiainen marja.vartiainen(at)yrittajat.fi